Viisi tapaa testata kameran valotus eli kuinka tarkka filmikamerasi on?

Olemme ostaneet ja myyneet tuhansia kameroita ja matkan varrella huomanneet, että lähes 80 % laitteista tarvitsee huoltotoimenpiteitä. Varsinkin aloittelijalta tällaiset seikat voivat helposti jäädä huomaamatta ja kuvaaja syyttää omaa kokemattomuuttaan huonosti toimivan laitteen sijasta. Suljinkoneiston arvaamaton toiminta on todella yleistä ja sitä voi olla todella vaikeata huomata ilman asianmukaisia testilaitteita. Pahimmillaan viat voivat viedä rahat ja innon filmillä kuvaamiseen.

Näillä ongelmilla on myös tapana pahentua ajan myötä. Kamera saattaa toimia aluksi lähes normaalisti vain hieman toleranssien ulkopuolella, mutta ajan kanssa ongelmat pahenevat ja tulokset heikkenevät.

Kameratorilla tarkistamme kaikki myymämme tuotteet. Suurin osa tuotteista toimii niin kuin pitääkin ja joissakin tuotteissa voi olla joitain pieniä toiminnallisia häiriöitä, mutta nämä mainitaan aina tuotekuvauksessa ja olemme huomioineet sen myös tuotteen hinnassa.

Testaamme kaikki kamerat niin korkeatasoisesti kuin mitä kameran ominaisuudet vaativat. Tällä tavoin haluamme taata asiakkaillemme turvallisen ja luotettavan kaupankäyntikokemuksen. Kaikilla tuotteilla on tämän lisäksi täysi 30 vuorokauden palautusoikeus verkkokaupasta ostettaessa.

Tässä artikkelissa esittelemme tapoja, joilla testaamme kamerat. Testit ovat jaettu 5 eri tasoon. Nämä tasot eivät ole yhteneväisiä kuntoluokitusjärjestelmämme kanssa. Kahden ensimmäisten tason testit on helppo tehdä myös itse kotona, koska ne eivät vaadi samaa tarkkuutta ja varmuutta kuin kolme jälkimmäistä testiä. Viimeiset testit vaativat myös ammattitasoiset testauslaitteistot.

Ensimmäinen testausvaihe tehdään jokaiselle kameralle ja jos siinä ei huomata mitään selkeitä ongelmia, jatketaan kameralle sopivalla testauslaitteella. Tasojen kolme, neljä ja viisi tulokset kertovat suljinaikojen ja valotusmittarin todellisen tarkkuuden.

Ensimmäinen taso: Kirpparitesti eli silmämääräinen tarkastus

Jokaista kameraa tarkastellessa on hyvä aina aloittaa tästä tasosta. Yleisellä tarkastelulla huomaa suurimmat häiriöt ja ongelmat jo kameran ulkokuoresta. Aloita tarkastelemalla että kaikki napit ja säätimet liikkuvat kunnolla, katso samalla onko rungossa isoja naarmuja tai kolhuja. Etsin ja peili on myös hyvä tarkastaa mahdollisten virheiden varalta. Samalla voi tarkistaa onko suljinverhossa reikiä tai vääntymiä. 

Oikeilla paristoilla näet reagoiko valotusmittari ylipäätänsä valoon. Osa kameroista vaati myös paristot, jotta suljin toimii. Tämän jälkeen on hyvä kuunnella hitaimpia suljinaikoja, monesti ne tahmaantuvat ensimmäisenä. Tämä on kuitenkin lähinnä suuntaa-antava tapa testata kameroita, hyvin harva pystyy paljaalla korvalla erottamaan 0,8 sekuntia 1,4 sekunnista vaikkakin näillä on eroa miltei yhden aukon verran. 

Tämä jälkeen on hyvä on tarkistaa nopein suljinaika. Tämä on toinen joka monissa vanhoissa kameroissa ei enää ole aivan kohdillaan. Helpoiten testaat nopeat suljinajat avaamalla kameran ja laukaisemmalla sulkimen nopeimmalla suljinajalla valoa vasten. Kuvan kulmia tarkkailemalla voit nähdä valoittaako se koko ruudun vai ei.

Tällä tavalla on mahdotonta arvioida suljinajan tarkkuutta, mutta voit verrata sitä toiseksi nopeimpaan ja sitä taas kolmanneksi nopeimpaan. Suljinajat kulkevat tavallisesti aukon välein ja ovat nopeimmasta lähdettäessä aina puolet pidempiä kuin edellinen, joten kuuntelemalla voit tarkistaa onko eroja suljinajoissa havaittavissa. Tällä tavoin on mahdotonta testata aikojen tarkkuutta, mutta tällä tavalla voit löytää helposti vian toiminnassa tai yksittäisen viallisen suljinajan. Jos suljinajoissa on huomattavia eroja tai ne eivät toimi, on kamera todennäköisesti rikki tai vaatii se isompia huoltotoimenpiteitä.

Tämä kuulostaa aika suurpiirteiseltä, mutta monet yksityiset ja jopa ammattimaiset myyjät myyvät tällä tavoin tarkastettuja kameroita. Eli kamera toimii jotenkuten, mutta mistään toiminnosta ei pysty olemaan täysin varma. Tällä tavoin näkee että toimiiko kamera jollain tavalla, mutta sen tarkempaa tietoa ei asiasta ei saa kotikonstein. 

Toinen taso: Akustinen testaaminen puhelimella

Ensimmäisen tason jälkeen käydään syvällisemmin suljinaikojen kimppuun. Se voidaan kotona tehdä puhelimen nauhurisovelluksella. Vaikeaa tästä tekee se, että näitä tallenteita tulisi myös osata tulkita kunnolla. Sovellus piirtää kaavion, josta pitkä suljinajat on helppo lukea mutta nopeammat ajat ovat hyvin vaikeita tai mahdottomia. Parhaiten tämä toimii keskussulkimilla, kuten TLR-kameroiden kanssa. Esimerkkikuvissa on käytetty hiljattain Kameratorin huoltamaa Rolleiflex 2.8F -kameraa.

Tällä tavoin mitattuna saa selvitettyä keskussuljinten hitaammat ajat, mutta nopeat ajat ja verhosuljinten aikojen mittaaminen on mahdotonta. Keskussuljinten kohdalla siksi, että kuvaaja piirtää kaikki äänet ja siitä on mahdotonta erottaa todella lyhyitä aikoja. Verhosulkimissa nopeilla ajoilla kaksi verhoa kulkevat peräkkäin valottaen ruudun nopeasti. Nopeilla ajoilla koko suljin ei ole auki samanaikaisesti vaan verhot liikuttavat väliinsä jäävää aukko nopeasti filmipinnan yli valitun suljinajan verran. Tästä on mahdoton arvioida miten pitkään tässä kuluu koska ääni on koko ajan sama verhojen asennosta riippumatta. Myös peilillisten kameroiden pelikoneisto lisää ääniä, jotka sotkevat kuvaajaa entisestään.

Näistä syistä akustinen mittaus on melko arvaamatonta ja vaatii osaamista sekä tulkintakykyä. Sillä saa kuitenkin ensimmäistä tasoa paremmin tietoa tiettyjen suljinaikojen toiminnasta. Kolmannella tasolla saadaan jo huomattavasti luotettavampia mittaustuloksia, mutta aika harvalla on nykyään sen tasoinen mittauslaite käytössään. 

Akustinen mittaus on edullinen tapa mitata suljinaikoja kotona hieman tarkemmin, mutta se ei missään mielessä kerro koko totuutta sulkimen toiminnasta. Tämä kertoo enemmän kuin ykköstason testaus, mutta ei mahdollista automaattivalotuksen tai valotusmittarin tarkistusta, jolloin todella monen kameran toimintojen (esim. Canon AE-1), mittaaminen ei onnistu.

Kolmas taso: Yhden pisteen suljintesteri

Tässäkin tasossa kamera tulee käydä läpi ulkoisesti, jotta kamerasta näkee että toimiiko se ylipäätään vai ei. Tässä testissä ja kahdessa seuraavassa esitellään toinen toistaan monimutkaisempia valonmittauksen ja suljinaikojen testaukseen käytettäviä laitteita. 

Tässä ensimmäisessä testauslaitteessa vuodelta 1977 on valonlähde ja sensori. Sensori laitetaan kameran taakse siihen kohtaan missä filmi olisi. Mittaus kertoo kuinka kauan valoa pääsee läpi sulkimien auetessa eli kuinka hyvin suljinajat pitävät paikkansa. Tällä laitteella ei voi testata kokonaisvalotusta eikä valotusmittaria. Periaatteessa tämä on tarkempi ja parempi versio kakkostason akustisesta mittarista. 

Tällä Kameratorin huollon käyttämällä testauslaitteella "Mertsillä" testataan paljolti TLR-kameroita ja muita keskussulkimia käyttäviä kameroita.

Talon sisäiset kameramekaanikot käyttävät tätä laitetta testatakseen keskussulkimilla varustetut laitteet kuten Mamiya RB:n optiikat ja TLR-kamerat sekä isoformaattikameroiden sulkimelliset optiikat. Vaikka keskussulkimen toiminnan testaus onnistuu yhdellä anturilla varustetulla testerillä ja jopa verhosulkimien pitkät ajat voi testata sellaisella, kaikkeen yksi anturi ei riitä. Lyhyemmissä ajoissa verhosulkimen eri verhojen nopeudella on merkitystä, joten yhdellä anturilla mittaamalla ei voi olla varma verhon tarkasta kulusta suhteessa toisiinsa. Jos verhot kulkevat vähänkin eri tahdissa, ei valotus voi olla tasaista. 

Puhelimellekin löytyy sovelluksia joiden kanssa voit kytkeä valosensorin puhelimeen ja tehdä tällaisia mittauksia. Nämä ovat tuoreita laitteita markkinoilla, mutta niiden tarkkuus ei ole tutkitusti lähelläkään ammattilaisten käyttämiä vanhoja testereitä. Varsinkin suuremmilla nopeuksilla nämä edullisemmat mittarit eivät aina anna tarkkoja lukemia mitatuista suljinajoista.

Neljäs taso: Kolmipisteinen suljintesteri

Ulkoisen rutiinitarkastuksen jälkeen tällä laitteella voidaan testata tarkasti verhosulkimen kaikki nopeudet.

Kuten aiemmin mainittiin, verhosulkimissa kulkee kaksi verhoa peräkkäin. Näiden on liikuttava samalla nopeudella, jotta kuva valottuu tasaisesti. Nopeilla ajoilla kuva valottuu periaatteessa kapeana suikaleena, joka liikkuu nopeasti filmipinnan edessä. Tämän toiminnan tarkastamiseen tarvitaan kolmipisteinen suljintesteri jotta saada mitattua kummankin verhon tasainen liikkuvuus. Ennen testausta on muistettava asettaa sulkimen suunta testeristä, jotta saadaan luotettavaa tietoa suljinajoista.

Tällä laitteella voidaan testata kaikki verhosulkimelliset kamerat, joissa suljinaika on säädettävissä. Kamerat, joissa ei ole mitään automatiikkaa voidaan testata tähän vaiheeseen asti.

Markkinoille on viime vuosikymmeninä tullut kompakteja kolmipistesuljintestereitä, mutta niiden tarkkuus kompaktin kokonsa vuoksi ei ole vanhojen kunnon testereiden tasoa. Historiallisesti kameraliikkeet eivät omista tällaisia laitteita, vaan niitä ovat omistaneet vain huollot, mutta Kameratorilla testaamme kaikki verhosulkimet tämmöisellä isolla möhkäleellä, jotta voimme olla varmoja että sulkimet toimivat niille vaaditulla tarkkuudella.

Viides taso: kokonaisvalotuksen mittaava automaattitesteri

Tämä on kaikkein edistynein sulkimen testaukseen käytettävä laite. Laitetta voidaan käyttää automaattivalotuksen omaavissa kameroissa moderneista järjestelmäkameroista pokkareihin. 

Haastavinta tällaisessa testauksessa on saada tasainen valonlähde, jota kamera luulee kuvauskohteeksi. Valonlähteen tehoa tulee myös pystyä säätämään tarkasti, jotta voidaan arvioida kameran toimintaa erilaisissa valo-olosuhteissa.

Automaattivalotuksen testaamisen haasteet ovat astetta monimutkaisempia. Nämä laitteet tarvitsevat todella todella tasaisen valonlähteen, jonka intensiteettiä voi säädellä tarkasti valotusarvon tai kameran aukkojen mukaisesti. Yllä olevassa kuvassa näkyy nappuloita, joista jokainen kuvaa yhtä EV-numeroa eli valotusarvoa. Jos et ole tutustunut EV-arvoihin, niin se on järjestelmä, jossa jokainen numero vastaa tiettyä valon määrää ja jokainen luku on yhden aukon päässä toisistaan. Pyöreästä aukosta tulee valoa säädetyn EV-arvon mukainen määrä. Eri tasoisella valolla nähdään, mittaako kamera oikein kaikissa valo-olosuhteissa. 

Seuraava haaste tällaisessa testerissä on objektiivi. Objektiivin on oltava tarkalleen kalibroitu niin että aukko 5.6 myös todellisuudessa on 5.6 – tämän vuoksi ihan mikä tahansa objektiivi ei sovellu testaamiseen. Kuvassa näkyy kokoelmamme testaukseen kalibroituja optiikoita. Tarkennuksen on testattaessa oltava äärettömässä, jolloin valo tulee linssin mahdollisimman tasaisesti. Tämä kaikki mitataan asettamalla sensori kameran taakse sille paikalle, mihin filmi todellisuudessa tulisi. Tarkka mittausanturi lukee kokonaisvalotuksen ja kertoo valottaako kamera oikein. Jos kokonaisvalotus ei vastaa valittua EV-arvoa, on mittarissa tai sulkimessa jotain vikaa tai häiriötä. Tämä puolestaan selvitetään käyttämällä kolmepisteistä suljintesteriä. Jos se kertoo suljinaikojen olevan kohdillaan, on ongelma silloin valonmittauksessa ja tämä tietenkin teettää lisää töitä. 

Kuten tässä tuli todettua, on testaus haastavaa ja tarvittavat laitteet ovat nykypäivänä kiven alla. Digikameroiden yleistyttyä monet testauslaitteet on hävitetty tai purettu, koska filmilaitteiden kysyntä lakkasi ja digikamerat vaativat erilaiset testausvälineet. Filmikuvauksen jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että monet peruskamerat, kuten esimerkiksi Canon AE-1 on testattava pitkän kaavan mukaan, jotta todellinen kunto saadaan selville.

Lopuksi

Tällä artikkelilla haluamme avata hieman kameratestaamisen teknistä puolta ja haasteita. On hyvä muistaa, että testaamme kaikki kamerat samalla tavalla hinnasta välittämättä. Pyrimme pääsääntöisesti myymään kaikki kamerat käyttökuntoisina. Mikäli kamera toimii hyvin, puhdistamme sen ja vaihdamme tarvittaessa valotiivisteet. Muissa tapauksissa pyrimme huoltamaan laitteet, mikäli se on mahdollista ja kannattavaa.

Jotta kameroille voidaan taata vuosikymmeniä lisää käyttöikää tulee niitä huoltaa ja ylläpitää. Jokainen huolto maksaa meille rahaa ja aikaa, joten toimivien ja hyväkuntoisten laitteiden hinnat tulevat auttamatta nousemaan, toisaalta varmasti toimivia filmikameroita on saatavilla tulevaisuudessakin. Haluamme taistella filmivalokuvauksen puolesta nyt ja tulevaisuudessa.

Kaikki Kameratori Oy:n ostamat ja myymät kamerat tarkastetaan Tampereen tai Helsingin toimipisteessämme yllämainituilla tavoilla, jotta voimme taata asiakkaillemme toimivia laitteita nyt ja tulevina vuosikymmeninä.