Sameutta, naarmuja, kasvustoa – saamme päivittäin tiedusteluja ihmisiltä, kuinka likainen linssi vaikuttaa kuvanlaatuun:

• Voinko ottaa kuvia likaisella objektiivilla?
• Kuinka paljon pöly vaikuttaa kuviini?
• Heikentävätkö halvat filtterit kuvanlaatua?
• Kuinka paljon sameisuutta objektiivissa on liikaa?
• Objektiivissani on naarmu, onko se pilalla?

Tehdäänpä kaikesta kerralla selvää ja kerrotaan millainen vaikutus erilaisilla epäkohdilla on kuvanlaatuun.

Käsittelemme linssien välissä olevaa pölyä, sameisuutta, kasvustoa, naarmuja ja separaatiota sekä näytämme kuinka paljon nämä asiat vaikuttavat valokuvaajan arkeen. Mikäli joku termi ei tunnu tutulta, älä huoli – käymme ne läpi seuraavaksi. Jos kaikki on selvää pässinlihaa, rullaa vähän alemmas ja pääset tsekkaamaan testituloksiamme!

Mitä on linssien välissä oleva pöly?

Likaisen objektiivin yleisin syy on pöly. Objektiiviin voi päästä pölyä lukemattomilla eri tavoilla. Jotta objektiivilla voisi tarkentaa, säätää aukkoa jne., se ei voi olla täydellisen tiivis. Jotkut objektiivit on hyvin suojattu pölyltä ja lialta, mutta lopulta partikkelit löytävät tien sisälle. Pöly voi olla likaa, roskaa, hiuksia, tai vaikkapa kuivunut maalinhiutale ympäristöstä – kaikki tämä saattaa päätyä optiikan sisään.

Mitä? Kasvustoa linssissäni?

Pölyn ja kosteuden yhdistelmä optiikan sisällä luo oivallisen kasvuympäristön homekasvustolle. Kasvusto voi alkaa kasvamaan ja levittäytyä hiljalleen linssielementtien pinnoilla. Vaikka kasvusto puhdistettaisiinkin pois, se on voinut aiheuttaa jo peruuttamatonta vahinkoa linssien pinnoitteille.

Mitä on linssiseparaatio?

Separaatiota voi esiintyä, jos linssielementtejä toisissaan kiinnipitävä sidosaine alkaa pettämään. Nämä aineet ovat normaalisti näkymättömissä, mutta elementtien välisen liitoksen pettäessä sidosaine voi aiheuttaa vaikkapa sen, että linssi heijastaa valoa eri lailla. Tämä näkyy linssissä usein sateenkaarikuviona – vähän kuin öljyä olisi vesilammikossa.

Testailua eritasoisten likaisuuksien parissa

Tässä epätieteellisessä kokeilussa palloiltiin erilaisten objektiivien kanssa. Toisissa oli kohtalaisia ja toisissa taas vakavampia ongelmia. Vertailun helpottamiseksi kaikilla objektiiveilla kuvattiin samoja kohteita. Kuvissa käytetty kamera on Sony A7R, ja kaikki kuvat otettiin f4-aukolla ja ISO-arvolla 200, sanellaksemme kokeilulle vähän rajoja.

Canon EF 75-300mm f4-5.6 II

Tämä Canon EF 75-300mm f4-5.6 II saisi optisesta kunnostaan kuntoarviomittarillamme ehkä kaksi tai kolme tähteä viidestä. Melko likainen linssi. Pölyn näkee selkeästi, kun objektiivin läpi heijastetaan valoa. Paljaalla silmällä sitä on oikeastaan melko hankalaa havaita.

Vaikkakin me Kameratorilla ilmoitamme löytäneemme tuotteesta pölyä, tälläinen pölymäärä linssissä ei juurikaan ole nähtävissä kuvista. Tuotteesta on helppoa tehdä ostopäätös luottavaisin mielin, jos myyjällä on Kameratorin kaltainen kattava tarkistusprosessi.

Carl Zeiss Jena 5cm f1.5 Sonnar

Seuraavana testivuorossa on Carl Zeiss Jena 50mm f1.5, Leican kierrekiinnityksellä. Tämä on tämän testin likaisista linsseistä vanhin ja siinä on reippaasti naarmuja, hieman utuisuutta ja jopa vähän pinnoitevauriota reunoilla.

Kuten kuvasta näkyy, tämä 80–90 vuotta vanha linssi on ottanut vahinkoa. Miten tämä sitten näkyy kuvanlaadussa?

 

Kuvista näemme, että kyseinen vahingoittunut linssi on menettänyt melko paljon terävyyttä sekä kontrastia ja tämä näkyy selkeimmin vastavaloon kuvatessa. Suotuisammissa kuvauskohteissa linssin heikkoudet voi pikemminkin selittää linssin iällä kuin optisella kunnolla. Sekä linssin tarkkuus että pinnoite eivät mitenkään ole samalla tasolla kuin tämän päivän vastaavat, tai edes samalla kuin 30–40 vuotta vanhat linssit. Selvää on, että runsaat naarmut voivat vaikuttaa kuvanlaatuun, vaikka kyseessä olisikin legendaarinen Carl Zeissin optiikka.

Canon 50mm f1.4 FDn

Seuraavissa kuvissa kamerassa oli kiinni Canon 50mm f1.4 FD -objektiivi. Tsekkaa alla olevat kuvat ja heitä oma arvauksesi siitä, mikä objektiivissa voisi olla vikana.

 

Etkö löydä mitään? Ehkä viilaan sinua linssiin ujuttamalla puhtaan, hyväkuntoisen objektiivin testiin mukaan? Ei kuitenkaan. Tämä linssi on täynnä kaikenlaista homekasvustoa ja siinä on myös hieman sameisuutta. Tämänkaltainen kunto vaikuttaa ehdottomasti tuotteen myyntihintaan, mutta sillä otetut kuvat näyttävät silti hyvältä. Kontrastia saattaa olla hieman normaalia vähemmän, mutta kasvustosta ja muusta liasta huolimatta on helppo todeta, että tämä linssi on kaikkea muuta kuin käyttökelvoton.

En tiedä mitä mieltä sinä olet, mutta minusta tämä linssi näyttää aivan yhtä pahalta kuin Carl Zeiss, jota aikaisemmin katsoimme. Napatut kuvat olivat kuitenkin paljon käyttökelpoisempia! Laatulinssi todellakin pysyy laadukkaana paljon pidempään kuin uskoisi, jopa silloinkin kun arki läimii siihen naarmuja, kasvustoa tai muuta likaa.

Sigma 35-70mm f2.8-4

Sigma 35-70mm f2.8-4, zoom-objektiivi Canon FD:lle. Tämä objektiivi on sisältä kauttaaltaan samentuman peitossa. Huomaa mielenkiintoinen rinkelimuoto optiikan reunalla.

Outoa, eikö? Tälläinen voi johtua useista eri asioista, kuten vaikkapa liima- tai maalipintojen kulumisesta tai pienestäkin kosteuden höyrystymisestä objektiivin sisään. Likaiseksi objektiiviksi tämä on jopa nätin näköinen, mutta olemme kuitenkin kiinnostuneempia siitä, minkä näköisiä kuvia sillä saa aikaan.

Kuten Carl Zeissinkin tapauksessa, on selvää, että tässäkin objektiivin sisällä oleva lika vaikuttaa lopullisiin kuviin. Sameisuus näkyy parhaiten suoraan auringonvaloa kohti kuvatessa ja kuvista puuttuu myös yleisesti huipputerävyys ja -kontrasti. Kun ei kuvata suoraan valoa kohti (kuten kukkaesimerkkikuvassa), on melko vaikeaa sanoa, että linssissä olisi häiritsevä rinkelinmuotoinen samentuma havaittavissa.

Sony 24-70mm f2.8 Carl Zeiss T* Vario-Sonnar

Tilasimme tämän objektiivin meille toisaalta, ihan vain tätä testiä varten. Arvaatko mikä tässä on vikana?

Ei mitään, niinkö? Tämä on ammattilaiskäyttöönkin soveltuva Sony 24-70mm f2.8 Vario-Sonnar T* Sony A:lle. Kyseessä on erittäin tarkka objektiivi, joka tuottaa äärimmäisen suorituskykyistä kuvanlaatua. Jopa silloinkin, kun se näyttää siltä, että joku olisi haukannut siitä palasen pois.

Objektiivin elementit sisällä ovat vaurioituneet ja elementin reunoista puuttuu paloja. Elementtiä ei käytännössä ole enää olemassa. Onko tällä kuitenkaan vaikutusta kuviin? Edes zoomattuna 50mm paikkeille eroa ei näe. Kuvat näyttävät laadukkailta, tarkoilta ja hyvin valotetuilta, vaikkakin kuvat olivat otettu seuraavana päivänä valotusolosuhteiden ollessa haastavampia.

Vertaa Zeissin tuloksia nykyaikaisiin objektiiveihin, joita testasimme – kuten esimerkiksi Canon EF 75-300mm. Canon pärjäsi pölystä huolimatta hienosti heijastumia vastaan. Zeiss taas tuotti ällistyttävän tarkkoja kuvia huolimatta siitä, että se on kärsinyt peruuttamatonta vahinkoa.

Canon EF-S 18-55mm f3.5-5.6 III

Viimeinen objektiivimme on Canon EF-S 18-55mm kittilinssi. Tämä linssi on tarkoitettu APS-C -kennoille, joten se aiheuttaa näkyvää vinjetointia kuville. Joka tapauksessa objektiivi toimii niin kuin pitääkin. Tässä kuvia!

Vinjetointi poislukien, huomaatko mikä näissä kuvissa mättää? Ei mikään? Katsotaanpas.

Tämän objektiivin himmenninmekanismi on hajonnut ja palanen siitä liikkuu irronneena objektiivin sisällä. Todellisuudessa jälkiä tälläisestä viasta on hyvin vaikeaa löytää ottamatta testikuvaa ja tarkastelemalla kuvaa kymmenkertaisella suurennoksella.

Testien jälkeinen johtopäätös

Siinäpä se. Erilaisia linssejä varustettuna erilaisilla ongelmilla, sekä vähän kuvamateriaalia kylkeen. Mitä me tästä opimme?

Käytetyn objektiivin hinta on oikeutetusti edullisempi, mutta se ei välttämättä tarkoita, että kuvanlaatukin olisi matalampi.

On erittäin todennäköistä, että vuosikymmeniä vanhat ja sisäistä vahinkoa kärsineet objektiivit ovat epätarkempia ja niiden tuottamien kuvien kontrasti on heikompaa kuin käyttämättömillä objektiiveilla. Useimmiten tämän eron huomaaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa.

Tärkeämpää onkin se millainen objektiivi on alun alkaen ollut. Taiten valmistetulla ja korkean optisen laadun omaavalla linssillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä lian, sumun, kasvuston tai muun vahingon temmellyskentällä (verrattuna huonompilaatuiseen, samankuntoiseen linssiin.)

On hyvä muistaa, että arkielämä ei vastaa koeputkiolosuhteita. Todellisuus ei ole mustavalkoista ja objektiivilla voi saada kauniita kuvia, vaikka se ei olisikaan täydellinen.

Vaikka heikkokuntoisilla objektiiveilla voi saadakin hyviä tuloksia, en silti suosittele kaikkia kuvaamaan täynnä kasvustoa olevilla optiikoilla. Hyväkuntoiset ja optisesti suorituskykyiset objektiivit tarjoavat hyvää kuvanlaatua olosuhteista riippumatta ja käyttäjä voi luottaa siihen, että kuvanlaatu ei jää ainakaan objektiivista kiinni.

Mikäli olet kiinnostunut hankkimaan itsellesi (mahdollisesti) likaisen objektiivin tai pari, suosittelen tsekkaamaan läpi CameraRescuen kasaamia Outlet-bokseja.

Tämä artikkeli on käännetty versio Connor Brustofskin kirjoittamasta englanninkielisestä versiosta, joka on julkaistu alunperin 23.9.2020.