Sameutta, naarmuja, kasvustoa – miten likainen linssi vaikuttaa kuvanlaatuun:
- Voinko ottaa kuvia likaisella objektiivilla?
- Kuinka paljon pöly vaikuttaa kuviini?
- Heikentävätkö halvat filtterit kuvanlaatua?
- Kuinka paljon sameutta objektiivissa on liikaa?
- Objektiivissani on naarmu, onko se pilalla?
Tehdään kerralla selväksi, millainen vaikutus erilaisilla epäkohdilla on kuvanlaatuun. Käsittelemme linssien välissä olevaa pölyä, sameutta, kasvustoa, naarmuja ja separaatiota sekä näytämme, kuinka paljon nämä tekijät vaikuttavat valokuvaajan arkeen.
Mikäli joku termi ei tunnu tutulta, älä huoli – käymme ne läpi seuraavaksi. Jos kaikki on selvää, rullaa vähän alemmas ja pääset tsekkaamaan testituloksiamme!
Mitä on linssien välissä oleva pöly?
Likaisen objektiivin yleisin syy on pöly. Objektiiviin voi päästä pölyä lukemattomilla eri tavoilla. Jotta objektiivilla voisi tarkentaa ja säätää aukkoa, se ei voi olla täydellisen tiivis. Vaikka jotkut objektiivit on suojattu hyvin pölyltä ja lialta, lopulta partikkelit löytävät tiensä sisälle.
Pöly voi olla likaa, roskaa, hiuksia, tai vaikkapa kuivunut maalinhiutale ympäristöstä – kaikki tämä saattaa päätyä optiikan sisään.
Mitä? Kasvustoa linssissäni?
Pölyn ja kosteuden yhdistelmä optiikan sisällä luo otollisen kasvuympäristön homekasvustolle. Kasvusto voi alkaa kasvamaan ja levittäytyä hiljalleen linssielementtien pinnoilla. Vaikka kasvusto puhdistettaisiinkin pois, se on voinut aiheuttaa jo peruuttamatonta vahinkoa linssien pinnoitteille.
Mitä on linssiseparaatio?
Separaatiota voi esiintyä, jos linssielementtejä toisissaan kiinnipitävä sidosaine alkaa pettää. Nämä aineet ovat normaalisti näkymättömiä, mutta elementtien välisen liitoksen pettäessä sidosaine voi aiheuttaa sen, että linssi heijastaa valoa eri tavalla. Tämä näkyy linssissä usein sateenkaarikuviona – vähän kuin öljyä olisi vesilammikossa.
Testailua eritasoisten likaisuuksien parissa
Tässä epätieteellisessä kokeilussa testattiin erilaisia objektiiveja, joissa oli eriasteisia ongelmia. Vertailun helpottamiseksi kaikilla objektiiveilla kuvattiin samoja kohteita. Kokeilussa käytettiin Sony A7R -kameraa, ja kaikki kuvat otettiin f4-aukolla ja ISO 200 -asetuksella, jotta saatiin yhtenäiset olosuhteet kaikille testikuville.
Canon EF 75-300mm f4-5.6 II
Tämä Canon EF 75-300mm f4-5.6 II ei läpäisisi laaduntarkastuskriteereitämme. Linssi on melko likainen. Pölyn näkee selkeästi, kun objektiivin läpi heijastetaan valoa, mutta paljaalla silmällä sitä on oikeastaan melko hankalaa havaita.
Vaikka ilmoitamme Kamerastorella löytäneemme tuotteesta pölyä, tällainen pölymäärä linssissä ei juurikaan näy kuvissa. Tuotteesta on helppo tehdä ostopäätös luottavaisin mielin, jos myyjällä on Kamerastoren kaltainen kattava tarkistusprosessi.
Carl Zeiss Jena 5cm f1.5 Sonnar
Seuraavana testivuorossa on Carl Zeiss Jena 50mm f1.5, Leican kierrekiinnityksellä. Tämä on testin vanhin likainen linssi, ja siinä on runsaasti naarmuja, hieman sameutta ja jopa jonkin verran pinnoitevaurioita reunoilla.
Kuten kuvasta näkyy, tämä 80–90 vuotta vanha linssi on ottanut vahinkoa. Miten tämä sitten näkyy kuvanlaadussa?
Kuvista näemme, että kyseinen vahingoittunut linssi on menettänyt merkittävästi terävyyttä ja kontrastia, erityisesti vastavaloon kuvatessa. Suotuisammissa kuvauskohteissa linssin heikkoudet voivat pikemminkin johtua sen iästä kuin optisesta kunnosta. Sekä linssin terävyys että pinnoite eivät ole samalla tasolla kuin nykyaikaisissa tai jopa 30–40 vuotta vanhoissa linsseissä.
Selvää on, että runsaat naarmut voivat merkittävästi vaikuttaa kuvanlaatuun, vaikka kyseessä olisi legendaarinen Carl Zeissin optiikka.
Canon 50mm f1.4 FDn
Seuraavissa kuvissa kamerassa oli kiinni Canon 50mm f1.4 FDn. Tsekkaa alla olevat kuvat ja heitä oma arvauksesi siitä, mikä objektiivissa voisi olla vikana.
Etkö löydä mitään? Ehkä viilaan sinua linssiin ujuttamalla puhtaan, hyväkuntoisen objektiivin testiin mukaan? Ei kuitenkaan. Tämä linssi on täynnä kaikenlaista homekasvustoa ja siinä on myös hieman sameutta. Tämänkaltainen kunto vaikuttaa ehdottomasti tuotteen myyntihintaan, mutta sillä otetut kuvat näyttävät silti hyvältä. Kontrastia saattaa olla hieman normaalia vähemmän, mutta kasvustosta ja muusta liasta huolimatta on helppo todeta, että tämä linssi on kaikkea muuta kuin käyttökelvoton.
En tiedä mitä mieltä olet, mutta tämä linssi näyttää aivan yhtä huonokuntoiselta kuin se Carl Zeiss, jota aiemmin tarkastelimme. Silti otetut kuvat olivat yllättävän käyttökelpoisia! Laadukas linssi todella kestää hyvin pitkään, vaikka siihen tulisikin naarmuja, homekasvustoa tai muuta likaa arjen käytössä.
Sigma 35-70mm f2.8-4
Sigma 35-70mm f2.8-4, zoom-objektiivi Canon FD:lle. Tämä objektiivi on sisältä kauttaaltaan samentuman peitossa. Optiikan reunalla on myös huomattava rinkelimuoto.
Outoa, eikö? Tälläinen voi johtua useista eri asioista, kuten vaikkapa liima- tai maalipintojen kulumisesta tai pienestäkin kosteuden höyrystymisestä objektiivin sisään. Likaiseksi objektiiviksi tämä on jopa nätin näköinen, mutta tärkeintä on kuitenkin se, minkä näköisiä kuvia sillä saa aikaan.
Kuten Carl Zeiss -tapauksessa, tämän objektiivin sisäinen lika vaikuttaa selvästi lopullisiin kuviin. Sameus näkyy erityisesti kuvattaessa suoraan auringonvaloon, ja yleinen terävyys ja kontrasti kärsivät. Kuitenkin kuvattaessa pois auringon suunnasta (kuten kukkaesimerkissä), on vaikeampi huomata häiritsevää rinkelimuotoista samentumaa objektiivissa.
Sony 24-70mm f2.8 Carl Zeiss T* Vario-Sonnar
Tilasimme tämän objektiivin meille toisaalta, ihan vain tätä testiä varten. Arvaatko mikä tässä on vikana?
Ei mitään, niinkö? Tämä on ammattilaiskäyttöönkin soveltuva Sony 24-70mm f2.8 Vario-Sonnar T* Sony A -kameroille. Kyseessä on erittäin tarkka objektiivi, joka tarjoaa äärimmäisen suorituskykyistä kuvanlaatua. Jopa silloinkin, kun se näyttää siltä, että joku olisi haukannut siitä palasen pois.
Vaikka objektiivin sisäiset elementit ovat vaurioituneet ja osa elementin reunoista käytännössä puuttuu, ei sillä näytä olevan merkittävää vaikutusta kuviin. Edes zoomattaessa 50 mm paikkeille eroa ei näy. Kuvat näyttävät edelleen laadukkailta, tarkoilta ja hyvin valotetuilta, vaikka ne otettiin haastavammissa valaistusolosuhteissa seuraavana päivänä.
Vertaillessa Zeissin tuloksia nykyaikaisiin objektiiveihin, kuten Canon EF 75-300mm, Canon selviytyi hyvin pölystä huolimatta ja vastasi hyvin heijastuksiin. Zeiss puolestaan tuotti hämmästyttävän tarkkoja kuvia, vaikka objektiivi on kärsinyt peruuttamatonta vahinkoa.
Canon EF-S 18-55mm f3.5-5.6 III
Viimeinen objektiivimme on Canon EF-S 18-55mm kittilinssi. Tämä linssi on tarkoitettu APS-C -kennoille, joten se aiheuttaa näkyvää vinjetointia kuville. Joka tapauksessa objektiivi toimii niin kuin pitääkin. Tässä kuvia!
Vinjetointi pois lukien, näissä kuvissa ei näytä olevan mitään huomautettavaa. Katsotaanpas:
Tämän objektiivin himmenninmekanismi on hajonnut, ja palanen siitä liikkuu irrallisena objektiivin sisällä. Tämänkaltaisen vian jäljet ovat todellisuudessa hyvin vaikeasti havaittavissa ilman testikuvien ottamista ja kuvien tarkastelua kymmenkertaisella suurennoksella.
Testien jälkeinen johtopäätös
Tästä opimme useita tärkeitä asioita:
1. Hinta ja laatu eivät aina korreloi suoraan: Käytetyn objektiivin hinta voi olla edullisempi, mutta se ei välttämättä tarkoita, että sen tuottama kuvanlaatu olisi huonompi kuin uudemman tai kalliimman objektiivin.
2. Vuosikymmeniä vanhat ja sisäistä vahinkoa kärsineet objektiivit voivat olla epätarkempia ja niiden kontrasti voi olla heikompi kuin käyttämättömillä objektiiveilla. Erot voivat kuitenkin olla hiuksenhienoja ja huomaamattomia ilman tarkkaa testausta.
3. Taitavasti valmistettu ja korkean optisen laadun omaava objektiivi voi kestää paremmin likaa, sumua, kasvustoa tai vahinkoja.
4. Arkielämässä objektiivit altistuvat monille haasteille, joita ei laboratorio-olosuhteissa ole. Objektiivit voivat tuottaa kauniita kuvia, vaikka olisivatkin kärsineet vaurioita tai kulumista.
5. Vaikka heikkokuntoisilla objektiiveilla voi saavuttaa hyviä tuloksia, ei ole tarkoitus suositella, että kaikkien tulisi kuvata pelkästään homeisilla objektiiveilla. Toivottavasti auttoimme sinua ymmärtämään paremmin objektiivien erilaisia vaurioita ja sitä, mitä tarkoitamme käyttökelpoisuudella.
Mikäli olet kiinnostunut hankkimaan itsellesi (mahdollisesti) likaisen objektiivin tai pari, suosittemme tutustumaan Not Passed -osioomme.
Tämä artikkeli on suomennettu versio Connor Brustofskin kirjoittamasta englanninkielisestä versiosta, joka on julkaistu alunperin 23.9.2020.
3 kommenttia
I’d love to see how these damaged lenses do at much lower apertures. If I have a dusty lens and sensor I can’t see any trace of it at f4, but it’s unavoidable at f22.
Just take a photo with a light out of focus and zoom in on that.
Tell me it doesn’t affect your photo ….
This was fantastic insight into how these lenses perform in these conditions! I’m so glad to have found this. I noticed a bit of haze on my Canon FD 1.4 behind the front objective and was terrified of how it may have been affecting my images. No where near as bad as your examples but its there.
I’m amazed how well some of these lenses performed even in the really bad shape some of them were in.