Canon EF (Electro-Focus) on Canonin bajonetti Canon EOS (electro-optical system) -järjestelmään. EF-bajonetti julkaistiin vuonna 1987 Canonin filmijärjestelmäkameroihin ja vuonna 1995 Canonin digitaalisiin järjestelmäkameroihin. EF-bajonetti on edelleen käytössä Canonin digitaalisissa peilijärjestelmäkameroissa, joten nykyään saatavilla olevat objektiivit ovat näin ollen yhteensopivia myös ensimmäisten EF-bajonetin filmijärjestelmäkameroiden – kuten Canon EOS 650:n kanssa. FD-bajonettiin verraten EF-bajonetissa tieto liikkuu elektronisten kontaktien kautta mekaanisten kytkimien sijaan. Tästä syystä Canonin FD- sekä EF-järjestelmät eivät ole myöskään keskenään yhteensopivia. Kaikissa Canon EF-bajonetin automaattitarkenteisissa objektiiveissa on myös objektiivin sisäinen tarkennusmoottori.

Yksi suuri Canon EF-järjestelmän etu verrattuna Nikon F, Pentax K sekä Sony A -järjestelmiin, on lyhyempi objektiivin kiinnityspinnan etäisyys filmin tai kennon pinnasta (runkopaksuusmitta). Lyhyempi etäisyys mahdollistaa tilan adaptereille, mikä sen sijaan mahdollistaa muiden valmistajien objektiivien (esim. Nikon F, Pentax K, M42, Leica R ja Olympus OM) adaptoimisen Canon EF-bajonetin kameroihin. Lisäksi ohuempi runkopaksuusmitta mahdollistaa teoriassa paremman optisen suorituskyvyn halvemmalla ja pienemmässä koossa – erityisesti laajakulmaobjektiiveissa.

EF-järjestelmän suuren markkinaosuuden vuoksi käytettyjä kameroita, objektiiveja sekä EF-järjestelmän lisätarvikkeita on markkinoilla laajalti saatavilla. Suuren volyymin vuoksi ne ovat myös usein kilpailijoitaan halvempia.